Miekkailija vastaan tulivuori : Urho Kekkonen ja Nikita Hruštšev 1955-1964

Presidentti Urho Kekkonen tapasi yli kolmenkymmenen vuoden aikana säännöllisesti sekä virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä Neuvostoliiton johtoa. Näistä tapaamisista muodostui näkyvä poliittinen instituutio. Sen puitteissa Urho Kekkonen johti maan ulkopolitiikkaa voimakkaasti henkilösuhteiden tasolla ja loi uuden ulottuvuuden asioiden hoitoon. nMinkälaisia olivat ne miehet, joiden kanssa Urho Kekkonen näissä yhteyksissä joutui tekemisiin? Laajasta Kekkos-kirjallisuudesta löytyy vastauksia, mutta kokonaisesitystä Urho Kekkosen ja neuvostojohtajien henkilökohtaisista suhteista – niiden luonteesta, roolista ja merkityksestä Suomen idänpolitiikassa – ei tätä ennen ole tehty. Valokeilaan tulevat Kekkosen vastapelureina isä-Stalinista lähtien hänen onnekkaat oppipoikansa Hru$$st$$sev, Mikojan, Bre$$znev, Kosygin. nVenäjää hyvin taitava Esa Seppänen on perehtynyt paitsi suomenkieliseen arkistoaineistoon erityisesti laajaan venäjänkieliseen lähdemateriaaliin, haastatellut lukuisia niin suomalaisia kuin venäläisiäkin aikalaistodistajia, diplomaatteja, virkamiehiä, poliitikkoja, historioitsijoita. nNikita Hru$$st$$sev kuvasi Urho Kekkosta Miekkailijaksi. Nyt ilmestyvä teos keskittyy Miekkailijan ja Tulivuorena tunnetun, värikkään ja dynaamisen Hru$$st$$sevin keskinäisiin, monisisältöisiin suhteisiin. Teosta ryydittää erityisesti Seppäsen Hru$$st$$sevin pojalta, professori Sergei Nikitit$$s Hru$$st$$sevilta laajassa kirjeenvaihdossa saama ennen julkaisematon sisäpiiritieto. nEsa Seppänen on täyden sotilasuran tehnyt Neuvostoliiton ja Venäjän asiantuntija, joka on valmistunut myös Helsingin yliopistosta pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus sekä poliittinen historia. Puolustusvoimien palveluksessa ollessaan Seppänen toimi mm. presidentti Kekkosen adjutanttina. Parhaillaan hän tekee laajaa tutkimusta Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johtomiesten henkilökohtaisista suhteista.